Kategoriat
graafinen suunnittelu

Peligrafiikka

Aikanaan pelinkehittäjät tekivät myös grafiikat itse, osittain johtuen pelilaitteiden teknisistä rajoitteista. Tekniikka on mennyt eteenpäin ja peliteollisuuden yritykset ovat kasvaneet. Tuotannossa on yhä enemmän erikoistumista.

Nykyisin, ainakin suuremman budjetin pelitaloissa taiteellinen suunnittelu ja varsinainen pelinkehitys eli konseptin tekninen toteuttaminen ovat eri henkilöiden vastuulla. (Vaikka tiiivistä tiimityötä toki tarvitaan.)

Keskimäärin pienemmässä start-up pelitalossa yksittäisen henkilön rooli on monipuolisempi, onhan pelejä tehty jopa yksin alusta loppuun. Usein pienetkin yritykset kuitenkin ulkoistavat osan toiminnoista, riippuen siitä mitä taitoja talon sisältä löytyy.

Aina siis peligrafiikoiden tekeminen ei tarkoita suoraa työsuhdetta pelifirmaan, vaan työtä voidaan tilata myös itsenäisiltä kuvittajilta. Esimerkiksi Kuvittajat ry:n portfoliohakemistosta voi hakea taiteilijoita erityisesti pelit-käyttötarkoitukseen.

Pelien graafiseen suunnitteluun osallistuminen ei välttämättä vaadi erityisiä ohjelmointitaitoja. Kuvittaja saattaa tehdä konseptointia kuten pelin hahmojen suunnittelua hyvinkin perinteisillä tekniikoilla, vaikkapa vesiväreillä tai savimallien avulla.

peligrafiikka työvälineet

Joskus pelin kuvittajista käytetään myös termiä 2D-artisti, erotuksena 3D-kehittäjistä jotka toteuttavat hahmojen mallinnuksen, animaatiot ja efektit kuten valaistuksen digitaalisilla työkaluilla.

Pelien graafisen suunnittelun termistössä on paljon samaa elokuvien kanssa. Puhutaan esimerkiksi storyboardingista eli kuvakäsikirjoituksesta jossa hahmotetaan pelin eri kohtauksia visuaalisesti.

Ja kuten elokuvien puolella, graafista suunnittelua liittyy myös pelin oheismateriaaliin ja markkinointiin. Peleille tehdään logot, virtuaaliset julisteet, verkkosivustot ja mainontaa eri medioihin.

Ja jos menestystä tulee, rajaton määrä oheistuotteita. Tästä paras esimerkki on varmasti suomalainen Angry Birds, jonka lintuhahmot piirsi alunperin Tuomas Erikoinen. Kuvat elävät nyt myös fyysisessä maailmassa.

Pelialan kuvitustöihin ei välttämättä ole tiettyä, teknistä vaatimuslistaa. Käytetyt ohjelmistot vaihtelevat projektin mukaan. Tietynlainen pelillinen ajattelu ja ymmärrys alasta on kuitenkin hyödyksi.

Peligrafiikasta järjestetään myös koulutusta, ja se on yksi audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinnon osaamisaloista.

Rahapelit kasvavana osa-alueena

Yksi pelialan voimakkaimmin kasvavista osa-alueista ovat erilaiset rahapelit. Näissä myös pelituotannon tahti on kova: isot pelintuottajat tuovat markkinoille uusia virtuaalisia kolikkopelejä jopa viikoittain.

Pelit ovat perusmekaniikaltaan yleensä verrattain yksinkertaisia, sillä ne perustuvat satunnaislukugeneraattorin tuottamiin tuloksiin. Usein uudetkin pelit perustuvat jo aiemmin julkaistuun mekaniikkaan ja ainoastaan visuualinen ilme uudistuu.

Tämä luonnollisesti tarkoittaa runsaasti kysyntää peligrafiikoiden tekijöille. Yksittäisellä nettikasinolla saattaa olla jopa tuhansien pelien valikoima, ja jo pelin pienen kuvakkeen houkutteleva ulkonäkö voi ratkaista pelaajan valinnan.

Nyt jos kasinopelit ovat vähemmän tuttuja, moni kuvittaja saattaa miettiä lähinnä automaattien hedelmäpelejä tai videopokereita, ja kenties ihmetellä mitä ”taiteellista” näissä yleensäkään on.

Rahapelit ovat kuitenkin menneet eteenpäin ja sinne on tullut yhä enemmän vaikutteita niin videopeleistä ja 3D-elokuvista. Tunnettuja alaa visuaalisesti eteenpäin vieneitä yrityksiä ovat muun muassa ruotsalaistaustaiset NetEnt ja Yggdrasil.

Molempien näiden pelifirmojen työtä voi nyt ihailla myös Veikkauksen nettikasinolla. (Ja toki pitkään ne ovat löytyneet monien muiden suomenkielisten nettikasinoiden valikoimasta.)

Yhtenä esimerkkinä siitä miten korkeatasoista nykyinen graafinen suunnittelu online-kolikkopeleissä on, voi pitää Yggdrasilin Vikings-pelisarjaa.

yggdrasil vikings peli
Kuva Yggdrasilin Vikings Go Wild-kolikkopelistä

Tähän sarjaan kuuluu kolme peliä: Vikings Go Wild ja jatko-osat Go Berzerk ja Go to Hell. Kauniisti piirretyt hahmot kasvavat tarinan myötä, ja ensimmäisen osan tyttö on viimeisimmässä jo kokenut sotaveteraani.

Pelin erikoisominaisuuksia höystävät näyttävät 3D-animaatiot, ja myös äänimaailmaan on panostettu. Kokonaisuus vie lopulta yksinkertaisen ”hedelmäpelin” aivan uudelle tasolle, ja on hyvä esimerkki siitä miten ulkonäkö vaikuttaa pelikokemukseen usein teknisiä seikkoja enemmän.

Kategoriat
graafinen suunnittelu

Vuoden kaunein kirja

Jo vuodesta 1947 Suomen kirjataiteen komitea ry. on palkinnut vuosittain kauneimpia kirjoja. Palkinto ei liity yksinomaan kirjan kuvitukseen, vaan etsii kokonaisuutta jossa kirjan ulkomuoto (taitto, typografia, valokuvat) tukee tekstiä parhaiten. Myös tekniset seikat kuten paperin ja väripainatuksen laatu kuuluvat arviointikriteereihin.

Vuoden kaunein kirja palkinnon lisäksi kilpailussa on useita palkittavia alakategorioita.

  • Kaunokirjallisuus
  • Tieto- ja oppikirjat
  • Taide- ja valokuvateokset
  • Lasten- ja nuortenkirjat
  • Sarjakuvakirjat
  • Erikoiskirjat pieninä sarjoina ilmestyville teoksille (uusi kategoria)

Näiden lisäksi palkitaan onnistuneimmat kannet.

Palkintoraatiin kuuluu edustajia alan merkittävimmistä järjestöistä. Mukana ovat muun muassa Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (ent. Taideteollinen), Grafia, Kansalliskirjasto sekä Suomen Kirjastoseura.

Vuoden 2018 palkitut

Vuoden kauneimmaksi kirjaksi 2018 valittiin Kimmo Oksasen ja valokuvaaja Heidi Piiroisen Ohikuljetut – Erään kerjäläisperheen tarina. Se kertoo romanikerjäläisistä kotimaassaan, tien päällä ja Suomessa. Kustantaja on WSOY ja graafisesta suunnitelusta vastasi Johannes Nieminen.

Kaunokirjallisuuden kategoriassa palkittiin Eveliina Niemisen Late Bloomers tarinakokoelma (kuvittaja Cassandre Montoriol, graafinen suunnittelija Helena Masalin.) Heidi Von Wrightin Mellanblad (graafinen suunnittelija Ulla Donner), Aki Ollikaisen Pastoraali sekä Tuija Välipakan Uutisia!, molempien graafinen suunnittelija Elina Warsta.

Lastenkirjojen voittajat olivat Mikka Eskosen sekä kirjoittama että kuvittama Syksyn salaisuus, Kaisa Happosen ja kuvittaja Anne Vaskon Mur ja mustikka, suunnittelijana Laura Lyytinen, Marjatta Levannon ja kuvittaja Julia Vuoren Pelottelun (ja pelon voittamisen) käsikirja, Marika Maijalan Ruusun matka (suunnittelija Jenni Erkintalo) sekä Minna! – Leena Virtanen ja Sanna Pelliccioni.

Sarjakuvakategorian voittaja oli Ville Rannan Kuningas menettää päänsä, jonka graafisesta suunnittelusta on vastannut Jussi Karjalainen.

Taidekirjoissa palkittiin peräti seitsemän teosta:

  • Domestica – Kristoffer Albrecht
  • OPEN – Johanna Bruun, Ida Enegren
  • Outi Pieski – Cûolmmadit, EMMA, graafinen suunnittelija Jussi Karjalainen
  • Marko Vuokola – sunnittelija Ilona Ilottu
  • Mame – valokuvaaja Natalia Kopkina, suunnittelu: Petri Kuokka
  • EGS, toimittanut Pirkko Tuukkanen, grafiinen suunnittelija Janne Hänninen
  • Hotel Jugoslavija – Sakari Viika, suunnittelu Jorma Hinkka

Tietokirjat on myös suuri osa-alue. Niiden joukosta vuoden kauneimpia olivat:

  • Dammen Brister, #metoo, (graafinen suunnittelija Linn Henrichson)
  • Shoshin – Minna Eväsoja (Sanna Reeta Meilahti)
  • 1918 – Kai Häggman, Teemu Keskisarja, Markku Kuisma (Martti Ruokonen)
  • Logo isommalla! Grafia 1933-2018 – Satu Jaatinen, Rinna Saramäki (Eeeva Sivula, Maria Paukkunen)
  • Kotikulmilla – Kuvia Vantaasta ennen ja nyt – Karoliina Junno-Huikari (Anne-Mari Ahonen)
  • Hugo Simberg – Pirut ja enkelit – Helena Ruuska. Graafinen suunnittelija Jussi Karjalainen
  • Villisienikeittokirja – Sami Tallberg. suunnittelija ja kuvittaja Sofia Pusa